Nyt mä vihdoin pääsin tapaamaan sitä Rymyä.Tää Rymytyttö on amerikanbulldoggi ja ikää ei vielä ole paljon mitään. Rymy pelkäsi minua aluksi ja kierteli kaukaa, mutta mä en kiinnittänyt siihen mitään huomiota, vaan tutkiskelin kaikessa rauhassa paikkoja. Ei siinä kyllä kauaa mennyt kun se ei voinut pelostaan huolimatta tulla lähemmäs minua ja sitten se hiffasi että mää olen täysin vaaraton.
Siinä sitten tutusteltiin ja haisteltiin toisiamme. Ja kyllähän se lopuksi villiintyi täysin ja veti spurtteja pelkästä ilosta. Juu, kyllä meistä kaverit tulee, täytyy mun vähän ehkä opettaa koirantavoille vielä, mutta hiljaa hyvää tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti