torstai 28. huhtikuuta 2011

Iloja ja suruja

Pääsiäisenä patikoitiin mökille retkeilymielellä. Lämmintä oli ja vielä pystyi helposti kulkemaan järven rantoja pitkin, kun rannat oli jäässä vielä. Reeta nautti kovasti mökillä olosta, sai tutkia ja tonkia paikkoja ja loikoilla auringonpaisteessa. Jäällä Reeta onneksi totteli hyvin, eikä mennyt liian pitkälle jäälle, koska jään kestävyydestä ei kyllä voinut takuita antaa, kun rannasta poikkesi reilusti. Ja saipa tuo Reeta hyvän opetuksenkin kun meni liian heikolle jäälle, niin sai tassunsa märäksi....tämäkin tapahtui tosi matalassa vedessä, joten mitään varaa ei kyllä sinänsä ollut.

Mutta muistakaa varoa heikkoja jäitä!
Koko pitkän viikonvaihteen lenkkeilimme kovasti, Reeta pääsi Pilpasuon lenkille pariinkin kertaan, se on aina menoa se! Ja tietysti kaikki lumipaikat täytyy käydä vielä nauttimassa ja kellimässä ja piehtaroimassa kunnolla - kaippa se on hyvästi jättöä lumelle taas ensi talveen!
Onneksi kesällä on hiekka toinen elementti, jossa Reeta saa hepulikohtauksen, vaikka kyllä iloitella voi aina nurmellakin.




Mutta murhetta tuli, kun taas huomasimme Reetan korvan haiskahtavan hiivalle..... Tänään sitten käytiin eläinlääkärillä ja vasemmassa korvassa jälleen hiivatulehdus : ( ! Korvatipat hoidoksi ja korvanhuuhtelut, saapa nähdä miten sekin saadaan toteutettua, sitä Reeta ei voi sietää, tipat vielä menee..... Mikä sen hiivatulehduksen nyt sitten aiheutti, kun oli jo mennyt pitempään tosi rauhallisesti, tassujen jyttyytyskin oli tosi harvinaista enää jne.... tarkemmin tarkastellessa olihan se Reeta saanut vähän kuulema makkaraa, naudansuolalihaa ihan vähän...juu niinpä niin.
No kuka se nyt tietää mikä se sitten on syy moiseen hiivailuun....taas koitetaan jatkaa eliminaatiodiettiä, joka mielestäni alkoi tosi hienosti. Katsotaan nyt 2 vkoa tippojen jälkeen kontrollissa miltä korva näyttää ja harkitaan jatkotutkimuksia eli koitetaan selvittää mistä se hiiva sitten oikein tulee ja innostuu. Ehkä kuitenkin allergiatestejä jossain vaiheessa, eihän se ota jos ei annakkaan, muuta kuin rahaa ja se nyt tässä on se pienin murhe!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Apuva lumet lähtee!



Reeta tietää, että nyt kun lumet lähtee sitä ei sitten peuhatakkaa lumessa pitkään aikaan. Ja kun lenkille mennään mieluummin metsään, lumisille alueille niin riemu on ylimmillään! Ihan mahotonta menoa : ) ! Tänään kävimme Tahkokonakaan metsässä, jossa jo paikoin vähän reitti kurainen, mutta hyvin siedettävällä tasolla....metsänroskat kuitenkin paljon puhtaampia! Reeta hyväksyy täysin kurapuvun, jota ollaan nyt alettu pitämään ulkoillessa.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Katsaus Reetan terveyteen



Reetalle on nyt pidetty diettiä ihan sen pohjalta mitä olen itse netin kautta asioita selvitellyt tai saanut ohjeistusta muualta. Aluksi lopetimme naudanlihan, koska Reeta oli syönyt sitä lihoista eniten, siirryttiin mukaeltuun Barf-ruokintaan, niin kuitenkin että ei vielä lopetettu kuin suomalaiset viljat. Ruoka koostui lähinnä sitten Yrjölänpuurosta, joka tehty siis ulkolaisista viljoista, broilerinsiivistä (= Reetan mielestä NAM-ruokaa), kasvissose ei tuntunut alkuun menevän kaupaksi, eikä mikään murremix-juttukaan. Osa tassulanpuodin ruoista on edelleen syömättä ja odottaa pakastimessa oikeaa osoitetta. Lihaksi syötin Reetalle possua, hirveä, poroa, broileria ja tietysti kalaa. Sisäelimistä nyt on kokeiltu maksaa ja viljapossun sydäntä - hyvin menee kaupaksi. Nutrolin öljy on otettu joka päiväiseksi ruoan lisäksi ja nyt kun itse tein kasvissosetta, se kelpasi. Reeta tykkää myös kovasti valkokaalesta, kun sen pienii oikein pieneksi ja paistaa pannulla niin että kaali ruskistuu niin se on Reetasta herkkua. Nyt kun tammikuusta ollaan tällaista ruokaa syötetty niin koira on piristynyt, syö hyvin, ei ole enää niin laiha ja kyllä tassujen jyystäminen on kyllä huomattavasti vähentynyt, etenkin kun puuroakaan ei olla enää valmistettu, vaan nyt kokeeksi ainakin lopetettiin kaikki viljat. Ei olla hätiköiden ruokia muuteltu, eikä vaihdeltu vaan seurataan tilannetta rauhassa mihin se kehittyy. Syötän raaan lihan lisäksi paistettuakin ruokaa. Eli en väitä syöttäväni Barf-ruokaa, vaan mukailen sitä jossain määrin. Itselle on tärkeintä, että koira voi hyvin ja haluan syöttää mahdollisimman puhdasta, lisäaineetonta ruokaa. Katsotaan toimiiko tämä.