Joulun taikaa

No tietysti mun oli pakko käydä pesulla kuulema Joulun kunniaksi, täytyy myöntää, että tästä hommasta mää en sitten tykkää laisinkaan, en tippaakaan.

Onneksi sitten sain katsella luontofilmejä, vaikka siellä mää näin kyllä semmosen isosilmäisen kauhistuksen, et oikein todella säikähdin, murisin sille varotukseksi, niin ei se onneksi uskaltanut lennähtää meille sisälle....emäntä sanoi et se oli pöllö!

                                

Mää sitten tykkään Joulusta,
kun silloin on niin paljon hyviä tuoksuja ilmassa, saa ihania herkkuja ja touhutaan kaikki yhdessä! Mun mielestä lahjojen jakoa piti odottaa ihan liian kauan, kyllä mää huomauttelin et en enää jaksa odottaa, lopulta onneksi mä sitten sain luvan alkaa katsomaan mitä se joulupukki on mulle tuonut.
 Ja olin kyllä tosi iloinen lahjoista, sain maukkaan luun ja sitten uuden lelun, se on hassuääninen lelu! Kyllä mää olen todellakin ollut kiltti, kun sain niin hienoja lahjoa.

Joulukiireitä

Joulu lähestyy ja olen kyllä monta kertaa kuullut kun tontut siellä oven takana rapistelee. Mää ainaski olen ollut tosi kilttinä, emäntäkin kehuu mua aina kuinka kiltti mää olen ja kun meillä oli vieraskin niin mää käyttäydyin tosi hienosti - juu Miira-vieraamme sanoikin että ompa Reeta rauhallinen koira.

Nyt tänään mää olen paketoinut noita lahjoja, kun mää haluun antaa joillekin mun parhaille kavereille lahjoja - näin sovittiin emännän kans, et jouluna on kiva muistaa ystäviä. Enää on vain kolme yötä jouluaattoon ja sitten minäkin kuulema saan paketteja : ))) Jännää!!!

Vieraisilla maalla

Käytiin automatkalla. Ihan ensin mää luulin, et nyt mennään varmaan mökille, kun autoa pakattiin yhdellä jos toisellakin kassilla. Mutta kyllähän mää heti huomasin, et suunta oli eri, kuin mökille mentäessä. Enimmäkseen mää nukuin matkan, mutta sitten kun katselin maisemia  valpastuin ja huomasin minne ollaan menossa.

Osku ja Retu olivat heti siinä ulkona häkissä ja tietysti ilahtuivat kun näkivät minut. Siinä samassa päätin, että nyt kyllä annan satikutia Retulle, joka on mua niin paljon isompi (ainakin sata kertaa isompi) ja luulee että mää alkaisin sen kans jollekin, ehei mieluummin Osku, vaikka nyt juuri mua ei kamalasti kiinnosta pojat silleen. Osku nyt on niin herrasmies, että meillähän on silleen ihan jees tuo yhdes olo.

Sitä mää en arvannut et me jäädään sinne yötäkin ja se nukkumisjärjestely oli kyllä hankala, kun siellä pesä ei ollut kovinkaan iso, mää en meinannut mahtua siihen millään, kuitenkin oli pakko mennä emännän viereen, ettei Osku vaan vie mun paikkaa emännän vierellä. Pitihän mun suuttua Oskulle kerran, kun  se meni liian lähelle mun yksityisaluettani. Onneksi Osku uskoo minua. Ja kyllähän mää näytin sille Retulle taivaanmerkit tällä käyntikerralla, emäntää alkoi ihan hirvittää, sanoi että nyt näkyy oikea terrieri minussa. Onneksi se Retu ei käynyt siellä talon sisällä  kun pari kertaa koko aikana, silloinkin meillä meni heti napit vastakkain heti....tulee haistelemaan ja tunkeutuu mun läheisyyteen, sitähän mää en voi sietää silloin kun sitä en siedä. No, ehkä kun se Retu siitä varttuu aikuisemmaksi niin voihan olla et meistä vielä kaveritkin tulee, aika näyttää.

Tänään mentiin Pikkaralaan lenkille isolla porukalla. Aluksi taas Moona rupesi mua komentelemaan niin et minun täytyi ihan suuttua sille - jotenkin se ehkä pikkuhiljaa alkaa tajuamaan, et ei ole kiva kun ottaa mua niskasta kiinni. Sanoin Moonalle, et mää en ala sua jos vielä rettuutat. Nyt se Moona uskoi mua ja sittenhän meillä oli hauskaa. Toi frisbee on aika hyvä juttu Moonalle, kun se saa sen kans ekaksi vähä purkaa energiaansa niin sitten ollaan enemmän samalla tasolla ja mun rakastamat kilpajuoksuleikit alkaa sujumaan tosi mukavasti.

Vähä mää olen onnellinen kun tuli tuota lunta, lumi on niin kiva tassun alla ja siinä on kiva kieriskellä ja ei tule liian kuuma ja mikä mukavinta sitä on kiva syödä. Nyt kun tää lumi pysyisi maassa niin se olisi kyllä hieno juttu.