Elokuu alkaa olla lopullaan, niin on kiirusta pidellyt etten ole ehtinyt paljoa koneelle kirjoittelemaan. Kaupungissa ollessani mulle on aina niin paljon postia kaverit jättäneet ettei ehdi kuin niitä lukemaan ja vastaamaan viesteihin. Sitten käyn moikkaan Moonaa, aina kun vaan siihen liikenee aikaa.
Mutta sitten mökille mentyä voisi kait kuvitella et ehtisi blogiin kirjoitella ja päivittää asioita, mutta ei sielläkään oikein malta koneella olla. Minä olenkin ollut nyt paljon isännän kans mökillä, meillä on siellä näet sellainen projekti menossa, että päivät ja illat kuluu tosi nopeeta. Sitten mikä mukavinta, ollaan käyty vetouistelemassa ja kuhaa on saanut nauttia vatsan pullolleen, se on sitten tosi hyvää kalaa. Minulla on taas mennyt tosi hienosti ettei allergisia oireita ole ollut pitkiin aikoihin, kesän mentyä aletaan katsomaan joko ruokavalioon voisi jotain lisätä varovasti. Pikkutestejä on tullut isännän kans tehtyä, kun ollaan kahdelleen oltu mökillä...Wilhelm-makkaraa, leipää....Hysssttt, ei voi oikein tuolle emännälle kertoa, se repii pelihousut kun kuulee näistä meidän isännän kans tehdyistä kokeilusta.
tiistai 27. elokuuta 2013
sunnuntai 4. elokuuta 2013
"mummolassa"
Onpa ollut outo viikko, isäntää ei ole näkynyt
senkummemmin kun se yks aamu läksi...
Sitten mentiin yks päivä pitkästä aikaa mummolaan.Minä olin aivan innoissani, mutta sitten heti kohta mä jäin ihan yksin sinne - kaikki vaan häipyivät jonnekin, eikä mua otettu mukaan, vaikka mää koittin kovasti ulvoa, et nyt te unohdittejotakin - toisin sanoen minut!!!!! No onneksi se ei kyl ollut ihan kamalan pitkä aika, mutta minusta se oli lähes ikuisuus. Emäntä oli kyllä sen ikuisuudenkin pois, mut onneksi se tuli mun luo yöksi, että sai sitten nukkua ihan rauhassa, kunhan vaan piti huolen ulko-ovella ettei se vaan pääse livahtamaan mun huomaamatta minnekään. Sitten loppuaika mummolassa olikin kivaa, sain rapsutuksia ja mua huomioitiin ihan tosi paljon, mutta sitten Retu ja Osku tulivat ja "varastivat shown" ja vähä häiritteen siten mun auvoisaa onnea - toisaalta olihan mää vähä mielissään siitä poikien huomiosta kuitenkin.... mutta mulla on nyt vähä sellainen vaihe päällä, että mää en oikein tiiä tykkäänks mä pojista vai en....hmmmm...

Mutta sitten mää tutustuin yhteen kaniin. Ekaks me pelättiin vähä kumpikin toisiamme, mutta sitten alettiin tulla jo vähä niinku tutuiks, ku kumpikin tajus, ettei kumpikaan halua pistellä toistaan iltapalaks. Vähä mua olis kiinostanu vaikka leikkii sen kanin kans, mutta ehkä toisella kertaa sitten. Tänään mää kuulin, et isäntä tulee kotiin ja sitä mää nyt ootan tosi innolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
