torstai 31. toukokuuta 2012

Toukokuun touhuja

Siitä sen kesän tietää varmasti alkaneen kun me viime viikonloppuna pakattiin auto täyteen tavaraa ja mun pelastusliivikin otettiin mukaan. Siitä mää arvasin, että me mennään mökille. Venematkalla me nähtiin tosi paljon veneitä Oulujärvellä, siellä olikin jokavuotiset haukiuistelukisat menossa. Kyllä mää olin vähä sitä mieltä, että ne ajelivat ihan liian lähellä meidän rantaa, piti tosiaan vartioida, etteivät vaan tule meidän laiturille. Ei ne uskaltaneet, kun mää kerran sanoin, että tää on mun reviiriä.


Mutta illan päälle mää vähä yllätyin, kun järveltä kantautui kovin tuttuja tuoksuja...Ylläri, ylläri mun poikakaverit tulivat mökille. Olipa ihana nähdä Viliä ja Topia pitkästä aikaa. Vaikka Topia ei huvittanut leikkii mun ja Vilin kans, niin me annettiin sen olla sitten rauhassa. Vähä oli kyllä kuuma päivä sunnuntaina,  aivan liian kuumaa mun mielestä, sen vuoksi sitten piti nukkua sisällä siinä takan edessä. Onneksi pojat antoivat mun nukkua siinä, se on kesäisin paras paikka, kivilaatta on niin ihanan viilee.



Sit mulle tuli tuossa alkuviikosta kova kutina päälle, meni vähä pari yötä huonoilla unilla ja emäntä oli sitä mieltä, että nyt täytyy mennä lääkäriin hakemaan jotakin helpotusta. Silmät mulla tuli aika araksi ja niitä piti putsata vähä väliä, kun niistä tuli rähmää ja kyllä ne punoittivatkin....ja taas meillä jaksettiin puhua allergiasta, ja mua jo ihan kyllästyttää koko aihe, mutta tää kutina on oikeastaan vieläkin kyllästyttävämpää. Sitten vielä emäntä pauhasi kun mää olin vähä saanut ihoakin rikki ja varpaanvälitkin punoitti. Pakkohan mun on jotakin tehdä sille kutinalle.

Lääkäriin kun mentiin, niin enhän mää tiennyt et me mennään sinne, josta silloin kerran kun mää olin ihan pieni mulle tuli aivan karmee olotila ja ajattelin etten tuonne ainaskaan lähde ikikuuna päivänä. Ei se emäntä kuunnellut mua, vaan vei mut sinne väkisin. Mutta täytyy sanoa, et se lääkäri oli kyl tosi kiltti, eikä se tehnyt mittää ikävää mulle, vähä tutki varpaanvälejä, laittoi jotain hienoa luomiväriä mulle ja rapsutteli mua kyl aika ihanasti. Vähä mää olin ihmeissään et mitenkäs mulle oli jäänytkään niin kamala muistikuva siitä paikasta. Sitten ku me mentiin siihen aulaan niin vähä mää yllätyin kun siellä oli se Steffi, jota silloin kerran käytiin katsomassa. Olihan sitä kiva nähdä ja se oli kasvanut ja oppinut vaikka mitä. Se kyllä kiskoi mua korvista, hyppi kaulaan ja halusi todellakin tutustua paremmin. No, me jäätiin odottaan, kun Steffi sai rokotuksen ja käytiin sitten pikavierailulla  niiden kotona....me oltaisiin haluttu Steffin kans vähä leikkii siellä sisällä ja Steffi se ottikin melkoisia spurtteja, mutta ei mun emäntä antanut mun alkaa  juokseen, sanoi et ne leikit kuuluu ulos, ja et voitaisiin odottaa vielä et Steffi kasvaa isommaksi - mutta mää en usko että se enää kasvaa.

Kun me mentiin kotiin niin aika pian Moona tuli hakemaan meitä lenkille. Me Moonan kans sitten kyllä juostiin pallokentällä ihan uuvuksiin asti, hiekka vaan pölisi.Oli kyl kivaa!!!

Sitten kotona mää jouduin Allermyl-shamppoo pesuun, mulle laitettiin jotain fuciderm geeliä. Se lääkäri sanoi, et ihoa pitää hoitaa niin että se paranee ja et mää en saisi kamalasti sitä kuulema nuolla. Sen vuoksi mulle laitettiinkin juoksuhousut ainakin yön ajaksi. Mulla on silmien sidekalvon tulehdukset ja luomet turvoksissa, joka lääkärin mielestä viittaa nimenomaa allergiseen reaktioon ja lääkityksenä sain siihen Oftan dexa-chlora tipat. Ei kuulema vielä aloiteta kortisonia, vaan aloitellaan miedommilla lääkkeillä ja hoidoilla. Niin mulle ostettiin muitakin allergialääkkeitä, mutta niitä mulle ei ole vielä näytetty edes...









Se oli kuulema tosi hyvä juttu, että sitä hiivaa tai bakteereita ei ollut varpaanväleissä ja mun korvat oli terveet.
Lääkäri sanoi, et emännän aloittama ruokapäiväkirja on hyvä juttu.  Ja sanoi se niinkin että jos oireet pahenee niin voidaan soittamalla saada kortisoniresepti apteekkiin.

Jatketaan tätä mun eliminaatio diettiä, mutta se on hidasta joskin ainut suositeltava tapa todeta ruoka-aineallergia. Allergiatestit ovat kuulema ihan turhia, niinpä kai sitten.

lauantai 12. toukokuuta 2012

Reeta 3-vuotta tänään : ))

Tänään on ollut aivan upea päivä, vaikka aamulla näytti että ilma on ihan hirveä, vettä satoi ja ajattelin et tämä päivä tulee olemaan tylsä. Mutta heti loistavan aamuaterian jälkeen sain nameja aika paljon, ihmettelin että mitä nyt. Sitten päivällä mulle annettiin jäätelöä, nam - siitä mää tykkään kamalasti. Mutta vaikka mää nuolin ja nuolin lautasta niin ei ne älynneet et voisi siihen laittaa vielä lisääkin.









Sitten mää katselin ulos millainen ilma siellä oli ja sää olikin muuttunut tosi nätiksi. Vähä mää ihmettelin, et mistä ne taloyhtiössä tiesivät et mulla on tänään synttärit, kun olivat laittaneet lipunkin salkoon.


Ja juhlat jatkuivat....sain sitten maukkaan luun synttärilahjaksi. No nyt oli oikeanlainen luu ostettu, tästä mää tykkäsin kyllä kovasti!


Ja sitten me lähdettiin autolla jonnekin aika kauas. No kyl ne maisemat osittain sitten olikin tuttuja, mutta ei siellä Viliä ja Topia näkynyt, mutta mää pääsin tutustumaan mun uuteen sukulaiseen belgianpaimenkoira Moonaan, joka oli tullut lentokoneella sieltä Kanadasta asti tiistaina. Mää kyllä tykkäsin siitä Moonasta, se on vielä pentu, mutta mun kokonen ja minusta se puhui hyvin suomea, varmaan jo opetellut siellä Kanadassa...

Alkuunhan se Moona vähä arasteli minua, mutta niin kuuluukin tehdä. Mää sitten jätin sen ekaksi rauhaan, annoin tilaa, enkä ollut sitä niinkuin huomaavinani. Se tepsi, sitten se alkoi kulkea mun perässä ja lopulta me vähä juostiin ja leikittiin. Nyt ku me ollaan tavattu ja me tykätään toisistamme niin me saadaan kuulema nähdä tosi paljon ja leikkiä yhdessä ja mää voin mennä niille leikkiin ja Moona saa tulla meille leikkiin, me asutaan ihan lähekkäin, vain kilometrin päässä toisistamme. Kun Moona tulee meille matot pitää vielä kääriä sitten sivuun, koska Moonalla saattaa joskus vielä lirahtaa pissi lattialle.



Me käytiin kyl tosi upeessa paikassa, mää en ole siellä käynyt ennen, se oli kuitenkin siellä aika lähellä Virpiniemeä, jossa ollaan oltu monesti Vilin ja Topin luona. Paikka oli huisin hieno paikka, aivan kuin olisi ollut Tiibetissä, valtavan hienoja näkymiä. En mää siellä Tiibetissä ole käynyt, mut olen mää nähnyt telkkarista ja kirjoista kuvia ja mitä mulle siitä on kerrottu.

Huh, huh, mutta sanon minä et kyllä synttäreitä kannattaa juhlia, mulla ainaskii oli huisin jännä päivä tänään!

Toivottavasti mun sisaruksillakin...Onnea teillekin, jos tassuttelette tänne mun blogiin!

maanantai 7. toukokuuta 2012

Allergia asiaa

Minua alkoi kovasti kiinnostaa mitä kaikkea tietoa sitä oikein minusta laitetaan tuonne tietokoneeseen. Kävin sitten itse tutkimassa noita tiedostoja. Hmmmm...siis vielä ei voi tehdä mitään analyyseja allergisoivista tekijöistä, mutta tämmösen kuvion mää sieltä löysin. Mitäköhän tästäkin nyt sitten voi oikein sanoa, ei juuri mitään valaisevaa, oireita on, oireita ei ole...aivan liian aikaista arvioida yhtikäs mitään. Ja tutkimus jatkuu....Tarkkaan siitä minun ruoista nyt kyllä puhutaan ja milloin tulee mitäkin kieltolistalle...Nyt uusin "lääke" on listalla nokkonen, käytiin sitä ostamassa ihan vartavasten Tassulan Puodista, mutta enhän mää sitä ole syönyt kun vasta vähän aikaa - jotkut ovat kuulema sillekin allergisia. Kyllähän minulla oli tuossa viime viikolla aikalailla niitä oireita, varpaanvälejä piti kyllä vähä "itsehoitaa", kun emäntä ei huomannut. Niin ja sainhan minä kyllä viimein emännän tajuamaan, että mitään herne-maissi-paprika sekoituksia ei sitten mun ruokiin tarvi laittaa - hirvee homma erotella ne sieltä ruoan seasta! Nyt sitten kun emäntä valmisti minulle sitä riistalihaa kasvispedillä älysi se laittaa siihen broccolia ja kukkakaalta - niistä mää tykkään. Nyt on siis vähä mukavammat safkat!

perjantai 4. toukokuuta 2012

Juoksut alkoi vihdoinkin...

Eilen mulla oli vähä jo perhosia vatsassa ja kevättä rinnassa ja niinpä se olotilan aiheuttaja paljastui kun minulla alkoikin juoksut. Yks naapurin poika Lhasa apso, joka hänkin on sieltä Tiibetistä lähtöisin sanoi, että nyt Reeta olet kyllä aivan ihana ja hän olisi niin mielellään lähtenyt saatille, mutta ei se isäntänsä päästänyt....

 


Illalla emäntä laittoi minulle pikku-pikku-bikinihousut, 
jotka on kyllä ihan ok minusta. Emäntä on sitä mieltä, että yöksi housut on ainakin laitettava.
Katsokaas vaikka enkös olekin tyylikäs nyt näissä 
farkkuhousuissa?
Jotenkin mua vähä huvittaakin, et emäntä haluaa mua pukea, 
koska aina kun mulle laitetaan nää housut tai kurapuku
niin se on niin niin iloinen ja kehuu minua hienoksi!