Lenkkeilyä kotikonnuilla

Tänään kävin emännän kans lenkkeilemässä  ja lukemassa lähipostit ja otettiin jokunen kuvakin, kun oli tuota vcaloakin hieman enemmän ulkona. Sain juosta vapaana, koska minä olen niin niin tottelevainen, eikä mun tarvi karkailla - itseasiassa siinä ei ole edes mitään järkeä, miksi lähteä jonnekin omille teilleen? On paljon viisaampaa pysytellä emännän lähellä, en mä siitä eroon halua.

Monta koiraa tuli vastaan, mut yksikään ei alkanut mua, tai no olisi alkanut, jos olisi saanut luvan, mutta sitten tuli vanha tuttu Laku vastaan. Me ollaan tunnettu toisemme pennusta asti, kun me ollaan melkein samanikäisiä ja asutaan aika lähellä toisia. 

Moonaa mulla on kyllä ikävä, mutta nyt me ei olla voitu leikkiä Moonan kans, koska Moonalla on sattunut jotain jalkaan ja pitää olla ihan varovainen, paitsi emäntä puheli, että voi olla et ihan kohta nähdään, et Moonan jalka alkaisi olla jo parantunut.

Kohti uutta vuotta ja uusia seikkailuja

Oli tuo joulunaika kyllä niin nautinnollista hyvine ruokineen, lahjoineen ja puuhailuneen, ettei ennättänyt koneelle päivittelemään kuulumisia reaaliajassa, mutta parempi myöhään kuin että jäisi kertomatta kuinka minun joulu ja vuodenvaihde sujui.

 Ihan alkuunhan aloin tosissaan huolestua tuosta lumen vähyydestä, miten se joulupukkikin sitten saa lahjat perille....
mutta olihan sitä kuitenkin niin että ihan valkoiselle ulkona näytti - tai no ehkä siniselle....


Minä haistoin heti oman lahjani (josta tässä kollaasissa ei ole kyllä kuvaa), sain nimittäin makoisan luun ja kun sitten sain lisäksi uuden vinkuvan lelun  ja uusien lahjojeni parissa touhusin illan niin kyllä siinä uupumus jouluaattoiltana tuli totaalisti.

Niin minulla kyllä sattui ihan pieni vahinko kun etsin omia lahjoja ja sain jonkun kummallisen teipin karvoihini (pitihän se arvata et tään kuvan se emäntä laittoi tähän) ja siitä riitti muille näköjään naurun aihetta. Minua ei kyllä naurattanut lainkaan!

Eikä minua muuten naurattanut vuoden vaihteessakaan......


TAAS se kamala pauke alkoi ja sitä kesti ja kesti, olin ihan varma että maailmanloppu on tulossa. Siinä meni ruokahalu, tuli pissaumpi ja ummetus samantien. En ymmärrä minkä takia ihmiset vaan nauttivat ja nauravat, vaikka melske on aivan kauhia.Onneksi se on nyt ohi ja elämä voi jatkua tuttua ja turvallista rataansa tästä kohti kevättä.